Kalastusvavan ABC: materiaalit, merkinnät ja rajat

Useimmat nykyään myytävät vavat on valmistettu hiilikuidusta, lasikuidusta tai niiden yhdistelmästä. Materiaali ratkaisee, kuinka kevyt, herkkä ja kestävä vapa on, ja kahvan yläpuolelle painetut luvut kertovat, millaisille vieheille, siimalle ja kaloille se on tehty. Tämä opas käy läpi molemmat ja vastaa sen jälkeen yleisiin kysymyksiin oikeista vavoista.

Vapamateriaalit

Hiilikuitu

Hiilikuitu on nykyaikaisten vapojen perusmateriaali. Valmistajat luokittelevat sen moduulin mukaan, joka kuvaa jäykkyyttä. Vapaan se on merkitty muodossa IM6, IM7 jne. tai tonneina (24T, 30T, 40T). Korkeamman moduulin kuitu on jäykempää, joten samaan tehoon tarvitaan vähemmän materiaalia, ja vavasta tulee kevyempi ja herkempi. IM-merkinnät eivät ole yhteinen standardi: yhden valmistajan IM7 voi olla toisen valmistajan IM6:ta jäykempi tai pehmeämpi, joten vertaa vapoja saman merkin sisällä. Monessa hyvässä vavassa on yhdistetty eri tonniluokan kuituja, esimerkiksi alaosa on 24T:tä ja kärki 30T:tä tai 40T:tä.

Keveys ja jäykkyys välittävät vieheen pienetkin värinät käteen asti, joten tunnet aran syönnin ja pohjakosketuksen. Vapa palautuu heiton jälkeen nopeasti suoraksi, mikä auttaa tarkkuudessa ja heittopituudessa.

Hintana on iskunkestävyys. Korkean moduulin aihioissa on ohuet seinämät, ja kolahdus kiveen, veneen laitaan tai auton oveen voi jättää piilevän halkeaman, joka pettää vasta myöhemmin kalaa väsyttäessä. Useimmat hiilikuituvavat, jotka "katkesivat kalan alla", olivat todellisuudessa vaurioituneet jo aiemmin.

Hiilikuituvapa sopii hyvin viehekalastukseen ja kaikkiin kalastustapoihin, joissa pitää tuntea arat syönnit. Koska se on kevyt, se ei väsytä kättä pitkänäkään kalastuspäivänä.

Lasikuitu

Lasikuitu on vanhempi ja painavampi materiaali, mutta joihinkin tarkoituksiin se on edelleen oikea valinta. Se varastoi enemmän energiaa ennen murtumista, joten se taipuu syvälle katkeamisen sijaan ja kestää kolhuja ja huolimatonta käsittelyä, joista hiilikuitu halkeaisi. Lasikuitu on myös edullista.

Lasikuituvapa tuntuu kädessä painavammalta ja välittää vähemmän: arka näykkäisy ei välttämättä tunnu kahvassa asti. Useimmissa lasikuituvavoissa on keskinopea tai hidas toiminta.

Hidas ja syvä taipuminen on etu uistelussa sekä vaappujen ja muiden kolmihaarakoukullisten vieheiden kanssa, koska vapa vaimentaa kalan päänravistukset eivätkä koukut irtoa helposti. Lasikuitu on hyvä ensimmäinen vapa lapsille ja aloittelijoille, ja se sopii veneestä kalastukseen raskailla painoilla, syöttikalastukseen ja talvikalastukseen.

Komposiitti (hiili ja lasi)

Komposiittivavassa on käytetty molempia materiaaleja, joko sekoitettuna koko aihion pituudelta tai niin, että tyvi on hiilikuitua ja kärki lasikuitua. Tavoitteena on yhdistää hiilikuidun keveys ja herkkyys lasikuidun kestävyyteen. Tulos asettuu joka suhteessa näiden kahden väliin: kestävämpi kuin pelkkä hiilikuitu, kevyempi ja herkempi kuin pelkkä lasikuitu ja yleensä kohtuuhintainen.

Komposiittivavat ovat hyviä yleisvapoja kalastajalle, joka haluaa yhden vavan useaan kalastustapaan.

Vavan merkintöjen lukeminen

Tyypillisessä heittovavassa voi olla tällainen rivi:

2.40 m   c.w. 10–30 g   Line 8–15 lb   M   Fast

Se kertoo pituuden, heittopainon, siimaluokan, tehon ja toiminnan. Kaikissa vavoissa ei ole kaikkia näitä tietoja; monessa eurooppalaisessa heittovavassa on vain pituus ja heittopaino.

c.w. (heittopaino)

c.w. tulee englannin sanoista casting weight eli heittopaino, josta käytetään myös nimitystä viehepaino. Se on niiden vieheiden tai painojen painoalue, joiden heittämiseen vapa on suunniteltu, yleensä grammoina. Jigissä lasketaan jigipää ja kumiviehe yhteen: 12 g:n jigipää ja 8 g:n kumikala painavat yhteensä 20 g.

Aluetta kevyempi viehe ei taivuta (lataa) vapaa heitossa tarpeeksi, joten heitto jää lyhyeksi eikä viehettä tunne kunnolla. Aluetta raskaampi viehe ylikuormittaa aihion. Kevyt heitto hieman yli rajan on yleensä vaaraton, mutta täysivoimainen heitto paljon raskaammalla vieheellä on yksi yleisimmistä tavoista katkaista vapa. Useimmat vavat toimivat parhaiten alueensa keskivaiheilla.

Heittopaino ei kerro mitään siitä, kuinka suuren kalan vapa kestää.

lb (paunat)

Myös Euroopassa myytävissä vavoissa siimaluokka ja testikäyrä on lähes aina merkitty paunoina (lb). Yksi pauna on 0,454 kg, joten kilogrammat saat jakamalla luvun 2,2:lla. Paunaluku vavassa tarkoittaa toista kahdesta asiasta, ja merkintätapa kertoo kumpaa.

Väli on siimaluokka, esimerkiksi 3,6–6,8 kg tai 13,6–22,7 kg, joka on painettu vapaan muodossa 8–15 lb tai 30–50 lb. Se kertoo, minkä vetolujuuden siimalle vapa on mitoitettu. Euroopassa myytävissä siimakeloissa on merkitty halkaisija millimetreinä ja vetolujuus kilogrammoina, usein myös paunoina, joten vertaa kelan kilogrammalukua vavan siimaluokkaan. Vene- ja merivavoissa käytetään samaa periaatetta yhtenä "luokkana": esimerkiksi 9 kg:n (20 lb) tai 13,6 kg:n (30 lb) luokan vapa. Kun siima on suositellulla alueella ja jarru oikein säädetty, siima luistaa jarrusta tai katkeaa ennen kuin vapa murtuu. Jos vapaan laittaa paljon vahvemman siiman ja kiristää jarrun kiinni, vavasta tulee heikoin lenkki.

Yksittäinen pieni desimaaliluku on testikäyrä, esimerkiksi 1,25 kg tai 1,6 kg, joka on painettu vapaan muodossa 2,75 lb tai 3,5 lb. Sitä näkee lähinnä karppi- ja muissa syöttikalastusvavoissa. Se on paino, joka taivuttaa vavan kärjen 90 asteen kulmaan tyveen nähden, kun tyveä pidetään vaakasuorassa. Suurempi testikäyrä tarkoittaa jäykempää ja voimakkaampaa vapaa, jolla voi heittää raskaampia painoja. Vanha nyrkkisääntö kertoo testikäyrän viidellä, jolloin saadaan sopiva siima: 1,4 kg:n (3 lb) testikäyrän vapa sopii noin 6,8 kg:n (15 lb) siimalle.

Teho ja toiminta

Teho kertoo, kuinka paljon voimaa vavan taivuttamiseen tarvitaan. Se merkitään yleensä kirjaimilla UL (ultralight), L, ML, M, MH, H ja XH. Suurempi teho tarkoittaa raskaampia vieheitä, vahvempaa siimaa ja isompia kaloja.

Toiminta kertoo, mistä kohtaa vapa taipuu. Nopea (fast) tai erittäin nopea (extra fast) vapa taipuu pääosin ylimmässä kolmanneksessa, mikä antaa nopean vastaiskun ja hyvän tuntuman. Keskinopea vapa taipuu puoliväliin asti ja hidas vapa lähes kahvaan saakka, mikä pehmentää väsytystä ja pitää koukut kalan suussa.

Toiminta riippuu aihion rakenteesta, ei pelkästään materiaalista. Hiilikuidusta on helppo rakentaa nopeita vapoja, mutta on olemassa myös hitaita hiilikuituvapoja ja melko nopeita lasikuituvapoja.

Kysymyksiä ja vastauksia

Vapani on 2,4 m pitkä ja siinä on merkintä 10–30 g. Kuinka paljon sillä saa nostaa ja kuinka ison kalan sillä voi saada?

Merkintä 10–30 g on heittopaino: vapa heittää parhaiten 10–30 g:n vieheitä. Se ei kerro mitään nostovoimasta eikä kalan koosta.

Tällaisilla arvoilla varustettu 2,4 m:n vapa on perinteinen keskitehoinen heittovapa hauen, kuhan ja isomman ahvenen kalastukseen järvillä, joilla ja rannikolla. Sillä voi heittää useimpia tavallisia hauki- ja kuhavieheitä: lusikoita, spinnereitä, vaappuja ja jigipäisiä kumivieheitä.

Nostaminen on jokaisen vavan heikko kohta. Kun nostat kalan vedestä, taipuma siirtyy ohueen kärkeen, ja rimpuileva kala vetää hetkellisesti monta kertaa painoaan enemmän. Juuri näin useimmat vavat katkeavat. Nosta tällä vavalla vain pieniä kaloja, korkeintaan noin puolen kilon painoisia. Hiilikuituisessa heittovavassa on ohuet seinämät, ja se pettää nopeasti, kun koko kuorma jää kärjelle. Jos nostat sillä 2 kg:n hauen korkealle laiturille tai veneeseen, vapa voi katketa ja kaksiosaisesta vavasta tulee kolmiosainen.

Kalan väsyttäminen vedessä on aivan eri asia. Vesi kannattelee kalaa ja jarru antaa siimaa jokaisella syöksyllä, joten siima ja vapa eivät joudu ottamaan koko kuormaa. Oikein säädetyllä jarrulla ja vapaa 45–60 asteen kulmassa veteen nähden pitäen tällä vavalla voi saada ylös 5–10 kg:n hauen tai isommankin. Käytä haavia, tai ota pienet kalat matalassa vedessä ylös käsin.

Vapani on 1,9 m pitkä ja siinä on merkintä 30–50 lb. Kuinka paljon sillä saa nostaa ja kuinka ison kalan sillä voi saada?

Merkintä 30–50 lb on siimaluokka. Se tarkoittaa, että vavan kanssa kannattaa käyttää siimaa, jonka vetolujuus on 13,6–22,7 kg (30–50 lb). Se ei tarkoita, että vapa jaksaisi nostaa 13,6–22,7 kg.

Lyhyt vapa tällä merkinnällä on venevapa, joka on tehty merikalastukseen, esimerkiksi turskan, sein ja ruijanpallaksen kalastukseen Norjassa.

Sama nostosääntö pätee tähänkin. Nyrkkisääntönä nosta kala vavalla veneeseen vain, jos se painaa kilon tai kaksi, ja pidä silloinkin vapa matalalla eikä pystyssä. Isommat kalat nostetaan haavilla, kalakoukulla tai käsin.

Vedessä tämän luokan vavalla voi 13,6–22,7 kg:n (30–50 lb) siimalla ja oikein säädetyllä jarrulla saada ylös 20 kg:n ja isompiakin kaloja.

Miksi vavat katkeavat?

Useimmat vavat katkeavat käsittelyn eivätkä kalan takia. Yleisin syy on vavan nostaminen liian pystyyn (englanniksi high-sticking): vapaa pidetään kalaa väsyttäessä tai ylös nostaessa lähes pystyssä, jolloin koko kuorma jää ohuelle kärjelle. Vapa katkeaa silloin yleensä 30–50 cm kärjen alapuolelta. Muita yleisiä syitä:

• teräsperuke tai viehe kelataan aivan kärkirenkaaseen asti ja kala nostetaan sitten ylös
• kalaa ylös nostaessa vavasta pidetään kiinni kahvan yläpuolelta, mikä lyhentää vavan toimivaa osaa
• kiinni jäänyttä viehettä nykitään irti vavalla (osoita vavalla kiinnijäämiskohtaa kohti ja vedä siimasta)
• aiempi iskuvaurio kivistä, veneen laidasta, auton ovesta tai vapapussissa olevasta raskaasta esineestä
• vavan siimaluokkaa paljon vahvempi siima yhdessä kiinni kiristetyn jarrun kanssa

Pidä vapa väsytyksen aikana 45–60 asteen kulmassa veteen nähden ja jätä haavitessa metri tai kaksi siimaa ulos.